2013-06-27

Jouluruusun siemenet itämään

Joulureuusun siemenet ovat kypsyneet. Niitä oli eilen runsaasti kasvin juurella, jonne kukka ne oli pudottanut.
Laitoin siis monta jouluruusun siementä puutarhan multaan samantien. Taimia odotellaan... Jos jouluruusun siemenet itävät, niin siemenestä kasvatettujen taimien kukintaa saa odotella useamman vuoden.


Jouluruusun siemenet ovat kauniin ruskeita ja pulleita.


Tämä siementävä jouluruusu yksikö viihtyy hyvin varjossa, pensaiden suojassa nyt jo toista kesää. Huhtikuun alussa kasvin tilanne näytti sivusta seuraajan mielestä aika toivottomalta, mutta jouluruusuhan on selviytynyt loistavasti!

2013-06-25

Pionit siirtolapuutarhassa

Ystävän siirtolapuutarhassa upeat pionit, mahtava sauna ja herkulliset mansikat. Hellepäivän ilta parhaimmillaan.





2013-06-24

Pensasruusut kukoistavat

Villiintyneet ruusupensaat kukkivat parhaillaan kauniisti.



Omajuurisia ja kestäviä ruusuja, jotka leviävät tehokkasti juuriversoista.



2013-06-22

Nuppuja ja kukkia

Mökillä!

Ensimmäinen bloggaus pikku-saaresta Selkämeren rannalta.

 Kivien koloissa ja tuulisella rannalla menestyvä perenna kuvattuna 19.5.2013.
Juhannuksena kasvi on edelleen näyttävä, kuten alla näkyy.

Mehitähti
Jo kaksi vuotta sitten hankkimani mehitähti, joka on sinnitellyt hengissä kivikossa. Se ei ole näyttänyt yhtään miltään, mutta tänään siihen oli ilmestynyt useampikin näin kaunis kukka!

Mehitähti


Virmajuuri on vasta nupullaan. Tämä laji kuuluu NIIN merenrantaan ja kesään. Kukkien tuoksu tuo kesäistä merenrantatunnelmaa kunhan ne tuosta aukeavat.

2013-06-20

Juhannuksen kukkijat

Puutarhassa kukkivat "juhannuskukat", jotka ovatkin tämän puutarhan ikivanhoja ja sitkeitä alkuperäisasukkaita, jotka ovat tyytyväisiä oloonsa kunhan vaan saavat kasvaa rauhassa.

Nämä kukkijat olivat tässä pihassa jo ennen minua. Jos satutte tarkemmin tunnistamaan, mitä lajia nämä edustavat niin
KIITOS
tiedosta.
 1. Pioni on kerrassaan uhkea ja sen suurista nupuista osa jo aukeaa.
 Voiko kukka enää enempää olla kerrottu...

 2. Tässä taitaapi olla niittynätkelmä. Se on kauniin keltainen ja minusta aivan kaunis luonnonkasvi puutarhassa. Väriltään näyttävämpi kuin hiirenvirna, joka sekin puutarahssa rehottaa.

3. Ruskolilja?

 4. Yli metriin ylettyvä tunnistamaton valkoinen kukkija. Mikä lie?

 5. Vanhat akijleijat kukkivat vielä juhannuksenakin. Olen poistellut kuihtuneita kukkia "Akileijat"-blogin vinkin mukaisesti, jotta kukinta jatkuisi pidempään.

 6. Jasmike aloittelee kukintaansa juuri juhannuksena

 7. Puutarhan villiniitty osa kasvaa lähinnä päivänkakkaraa ja villinä leviävää peurankelloa. Lajirunsautta kaivattaisiin, jotta saisi noukittua 7 kukkaa tyynyn alle. Vai miten ne juhannnustait tehtiinkään...

Hyvää juhannusta kaikille!


2013-06-13

Omenapuun tuho vai tuholainen?

Tänään huomasin pienessä, viime keväänä istutetussa omenapuussa verkkomaista "höttöä" ja siellähän seitin sisällä vilisi pieniä toukia ahmimassa tuoreita meheviä lehtiä ulostepalleroiden seassa. Kauhukseni huomasin, että samat elukat ovat itseasiassa levittäytyneet kaikkiin omanapuihin!
  

APUA mitä nämä on ja vieläkö näistä on mahdollista päästä eroon? En kannata kemiallisia torjunta-aineita, mutta nyt pitää jo alkaa harkita! Keräsin seittikasoja käsin ja mukana tuli sitten noin sentin mittaisia matoja, jotka liiskaantuvat helposti käsissä. Kun käsi osuu ison matokasan kohdalle, niin aina sieltä jokunen toukka pudottautuu seittinsä varaan kuin hämähäkki ja yrittää karata.

Olisiko tuomenkehrääjäkoin toukka? Ainakin tuomia on tällä seudulla kaluttu aivan paljaaksi...mutta maistuuko niille myös omenapuu?

Tuomenkehrääjäkoin (Yponomeuta evonymellus) lisäksi Suomessa tavataan pihlajakehrääjänkoi (Yponomeuta padellus) ja omenankehrääjäkoi  (Yponomeuta malinellus).

Jari Kaitila Suomen Perhostutkijain Seura:
Kasvilta toiselle nämä lajit eivät siirry, vaan tuo ravintokasvivaatimus on hyvin selvä. Toisin sanoen, jos lähistön tuomissa on runsaasti näitä seittejä, niin omenapuiden puolesta ei tarvitse olla lainkaan huolissaan. Mutta jos seittejä on pihlajilla, niin silloin kannattaa seuraavana keväänä olla hereillä ja tarkkailla omenapuitaan lehtien kehittyessä.

Jos "seittipesiä" alkaa näkyä, niin ne kannattaa mahdollisuuksien mukaan kerätä pois tai tarvittaessa myrkyttää. Toisaalta tämä omenan (ja pihlajan) laji ei oneksi ole juuri koskaan aivan massoittain esiintyvä eli se ei kalua puita tyhjäksi samaan tapaan kuin tuomenkehrääjäkoi tekee.

Jos jollakin alueella omenilla ja/tai pihlajilla seittipesiä on runsaasti, niin seuraavana talvena lehdettömiä omenapuita kannattaa tarkistella sen varalta, näkyykö niissä kuivuneita lehtimyttyjä. Lajin pienet toukat talvehtivat näissä kuivuneissa lehtikääröissä ja jos ne jo talvella kerää pois, niin saa olla seuraavanakin kesänä omenapuut rauhassa.

Tämä olento piti sadetta puutarhatuolin suojissa, mutta sille kävi aika huonosti kuvauksen jälkeen. Taisi kyllä olla viaton ainakin tämän omenapuuepisodin osalta.

Lisätty 10.8.2013:

Omenapuut ovat edelleen hengissä ja voivat hyvin, vaikka en saanut kaikkia kehrääjäkoin seittipesäkkeitä tuhottua. Jossain vaiheessa, tarpeeksi omenapuun lehtiä rouskutettuaan, toukat koteloituivat seitin keskelle. Heinä-elokuun vaihteessa kehrääjäkoit kuoriutuivat ja puutarhassa lenteli pieniä valkoisia kehrääjäkoiperhosia.
Kehrääjäkoi 1.8.2013

Kaneli-omenat kypsyvät 8.8.2013

2013-06-09

Atsaleat kukkivat, Rhodopuutarha, Haaga



Helsingissä Haagassa on kerrassaan upea Rhodopuutarha tai Alppiruusupuisto. Kesäkuun alussa siellä kukkivat ensimmäisenä atsaleat ja hieman myöhemmin Rhodot. Alkuviikosta puiston atsalealoisto oli silmiähivelevä ja tuoksu huumaava -lähes pökerryttävä.

 Atsaleat  pudottavat lehtensä talveksi. Kukat ovat keltaisia, punaoransseja, vaaleanpunaisia ja valkoisia. Kukkiakseen ne tarvitvevat aurinkoisemman kasvupaikan kuin alppiruusut.


Rhododendron (AK) "Persil"

Rhododendron luteum "Soir de Paris"




Suopursu Rhododendron tomentosum
Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kaksi alppiruusujen sukuun kuuluvaa lajia. Lapinalppiruusu (R. lapponicum), joka on harvinainen tunturikasvi sekä suopursu. Alppiruusupuisto on perustettu suoalueelle ja suopursu kukkii luontaisen puiston reuna-alueilla.