Kohopenkin venytystä

Luonnonkivistä tehty kohopenkki on siitä hyvä, että sitä voi venytellä isommaksi niin kauan kuin tila antaa myöden. Ei tarvitse lähteä ostamaan lisää reunuskiviä ja tai muuta reunusmateriaalia. Minä saan oman pihan kivistä ekologisesti kestävän kohopenkin reunan, sillä tontilla kiviä riittää!

Ostin jo keväällä kauniin tummalehtisen tarhakeijunkukan 'Silver Scrolls'. Se on viihtynyt hyvin ruukussa tähän asti, mutta nyt päätin siis istuttaa sen maahan.

Muuten olen tänä kesänä huomannut, että on itseasiassa aika kätevää sijoittaa ruukkuja perennapenkin täytteeksi, jos niissä on aukkopaikkoja. Esim. kellarissa talvetettavat kasvit on sitten helppo kiikuttaa syksyllä ruukkuineen päivineen kellariin. Tai voihan kesäkukkiakin sijoitella ruukuissa perennapenkin sekaan niin penkkiin tulee vähän vaihtelua.

Mutta se kohopenkkijuttu siis...

Tässä aluksi muutamia kuvia kohopenkin vanhoista asukeista, joiden joukkoon keijunkukkaa kaavailin.

Heuchera 'Silver Scrolls'

Keijunkukka tuntui viihtyvän talon varjossa kohopenkin reunalla niin hyvin että päätin tehdä sille tilaa kohopenkin reunaan. Tummalehtisenä se sopii hyvin noiden vaaleiden kuunliljojen rinnalle.

Kohopenkin reunassa kukkii sinileimu, joka on tosi kaunis kukkiessaan. Ehkä sekin innostuu parempaan kasvuun kivireunuksen siirtämisestä vähän etäämmälle.

Valkoinen malva kurkkii kuvassa keijunkukan ja kuunliljojen takaa. Se on kevään siemenkylvötaimi, joka on istuttamatta, sillä en ole keksinyt sille (ja sen kavereille) istutuspaikkaa.

Samassa kohopenkissä kukkii tähtiputki ja polvikielo (Streptopus Amplexifolius).

Nuo punaiset marjat olisivat ilmeisesti syötäviä.

Tähtiputki on kasvanut reheväksi penkin taustalla keittiön ikkunan alla.

Penkin taustakasveja ovat myös isot kuunliljat ja kotkansiipisaniainen.

Kivet siirtyivät etureunasta sen verran, että koloon mahtui kottikärryllinen multaa.

Pohjalle laitoin kompostia ja viime syksyn lehtiä. 

Keijunkukka pääsi illalla uuteen asuinpaikkaansa.

Alla oleva sininen huiskilo on tullut tänne ihan itsekseen. Olen antanut sen olla ainakin vielä paikallaan. Olisi saanut asettua penkin takareunaan, kun etureuna on periaateeessa varattu matalammille kasveille.

Vilina lempi puutarhatuolillaan odottaa jo pääsyä sisään iltaruoalle.

Tuolin selkänoja on tontin paras raapimispuu.

Siirsin vielä päivän päätteeksi Vakka-Taimesta kotiutuneen jouluruusun Helleborus 'Luua Plum' ruukussaan penkin toiseen päähän. Mallaan mahtuisikohan se tuohon???... Molemmin puolin kasvaa pieni Helleborus niger siementaimi ja rönsyileehän siinä muutama muukin kasvi.....

 

Potentiaalinen paikka 'Luua Plum' jouluruusulle....

Meillä on tullut tänään neljään mennessä pihan mittariin 29 mm vettä. Naapurissa Porissa enkat 43 mm. Tänään ei tee mieli ulos istuttamaan kasveja.

Niitty työpaikan edustalle

Suomen ympäristökeskus, jossa työskentelen muutti vuosi sitten Töölöstä Helsingin Viikkiin. Aluetta kutsutaan Viikin Tiedepuistoksi. Viikissä on vanhastaan yliopiston rakennuksia ja toimii siellä edelleenkin Helsingin yliopisto. Yliopiston tiloja on tosin siirtynyt myös muuhun käyttöön. Suomen ympäristökeskus on nyt vanhoissa yliopiston tiloissa, joihin meille on remontoitu avokonttori.

Ensi viikolla tempaisemme työporukan kesken. Perustamme toimiston edustalle luonnonkukkaniityn ja istutamme samalla kevään sipulikukkia. Niitty ei kertaheitolla kehity, mutta nyt annetaan ainakin mahdollisuus pienen palan maata kehittyä monimuotoisemmaksi kuin perinteinen nurmikko.

Keräsin eilen luonnonkukkien siemeniä päivänkakkaraa, puna-ailakkia ja ketoneilikkaa tuota niittyä varten, kun niitä vielä löysin omasta pihasta. Laitoin niistä  siemenistä kuvankin Instan puolelle.

Ihana ketoneilikka taustalla

Toivottavasti siis tulevina kesinä Suomen ympäristökeskuksen edustalla saadaan nähdä niittykukkien loistetta, perhosia ja paljon pölyttäjiä, joita  siellä ei vielä menneenä kesänä näkynyt!!!

Omassa puutarhassa on syksy edennyt. Pari pakkasyötäkin on jo koettu. Minulla tuli yhtenä aurinkoisena päivänä olo, että nyt haluan kuvata vielä kukkivat kasvit, ennen kuin halla ja kylmyys lopulta vie kaikki. Osa pelakuista ja verenpisarat ovat edelleen ulkona vietettyään muutaman yön vilpolassa. 

Kelloköynnös

Laitoin talvivalkosipuleja maahan. Maahan pääsi sekä isoja kynsiä, pienempiä kynsiä, isoja itusilmuja ja pienempiä itusilmuja. Keräsin kesällä isoista ja tummista eteläpihan kukkaruukuista valtavia yksikyntisiä! En tiedä miten ne olivat kasvaneet niin isoiksi!!! Siitä innostuneena kylvin itusilmuja myös muutamaan isoon saviruukkuun. 

Kuvailin verenpisaraa ja etsin sopivaa kuvakulmaa. Vilina kiinnostui toimistani ja oli kohta päivystämässä kyseisen verenpisaran vieressä. Mun ihana puutarhakissa!

 

Vilina toivottelee mukavaa syysviikonloppua!