DIY siemenpussi taittelemalla

Rauman seminaarin puutarhalla on pakattu siemeniä aivan ihastuttaviin taiteltuihin pusseihin. Opettelin pussin taittelun. Tämä on ihan paras ohje, sillä liimaa tai teippiä et tarvitse paperipussin tekoon lainkaan!

Valmiit, suljetut pussit

Valokuvasin taitteluohjeet ja sitten vielä piirrettynä  sama juttu. Pusseista voit tehdä haluamasi kokoisia. Yhdestä A4:sta tulee minusta 2 aika mukavan kokoista, kun arkin leikkaa puoliksi. Tein näitä myös tapetin paloista, mutta se oli aika paksua taiteltavaksi. Paremmin toimii ihan tavallinen paperi.

Vilina seurasi vähän ylempää, kun minä keittiön lattialla taittelin paperia.

Tein siemenpusseja pioniunikkojen siemeniä varten. Lähetän niitä arvonnan voittajille. Arvontaan voit osallistua täältä laskiaistiistaihin asti.

Arvonta

Vilina kiinnostui eilen illalla touhuistani ja tuli tarkastamaan mitä keittiön lattialla on?

 Ahaa! Täältähän löytyi häkkyrä.

No niin löysin sen. Ota se. Nyt voidaan aloittaa leikki! Heitä sinä häkkyrä kämpän toiseen päähän niin minä käyn noutamassa. 

Vilina jätti häkkyrän löydettyään tuoksuvat korianterin siemenet ja kuivuneet unikon kodat rauhaan, joten sain tehdä unikon siemenpusseja, kunhan muistin aina välillä puskun saattelemana heittää häkkyrän mahdollisimman kauas olohuoneen perälle.

 

Hankin itselleni Rauman normaalikoulun puutarhalta härkäpavun (Vicia kaba) siemeniä 'Aunuksen musta' ja 'Kontu'. Kasvatin viime kesänä ruusupapua, jossa oli kauniit kukinnot, mutta sato jäi aika laihaksi, minkä lisäksi ruusupapu oli arka kylmälle toisin kuin härkäpavut. 'Kontu' on perinteikäs ja matala viljelylajike ja 'Aunuksen musta' vanha kestävä lajike, jonka siemeniä ei ole kovin monessa paikassa myynnissä. Härkäpapu oli vuoden 2000 maatiaiskasvi. Se viihtyy parhaiten hyvin muokatussa multasavimaassa ja mikä parasta sen voi kylvää suoraan maahan, kun maa on sulanut  eli ei tarvitse esikasvattaa (ainakaan Etelä-Suomessa) tai pelätä keväällä paleltumista. Haluan ehdottomasti kokeilla härkäpavun kasvatusta ensi kesänä!

Eilen ostin puutarhalta pari pussia härkäpapuja lisää arvontaa varten. Arvonnassa on mukana myös korianterin siemeniä puutarhalta sekä omasta pihasta kerättyjen pioniunikkojen siemeniä. Pioniunikot ovat minulla kukkineet komeasti ilman minkäänlaista esikasvatusta. Viime kesänä ripottelin siemeniä aurinkoiselle paikalle ja siitä syntyi kaunis kukinta.

Eli 1. palkinto 4 kpl siemenpusseja ja 2. palkintona pussi pioniunikonsiemeniä, joiden väri ja kerrannaisuus on yllätys.

Jos haluat osallistua arvontaan, niin olemalla tai liitymällä blogin lukijaksi ja jättämällä kommentin tähän postaukseen lunastat itsellesi yhden arvan. Toisen arvan saat, jos linkität arvonnasta tiedon omaan blogiisi. Sivupalkista löydät linkitettävän arvontakuvan, jossa komeilee yksi viime kesän pioniunikosta. Osallistumisaika päättyy laskiaistiistaina 9.2.

Onnea arvontaan!

terv-  Vilina ja Maria

Poraa ruukkuun reikä

Ajattelin testata voiko ruukun pohjaan porata reiän. Minusta reikä pohjassa on hyvä niin varmasti liikaa vettä ei jää lillumaan kasvin juurille. Osassa ruukkuja reikää ei ole valmiina, joten kokeilemaan saako valmiiseen ruukkuun reiän ilman että ruukku halkeaa.

 Valitsin aika ohuen poranterän, jotta ruukku kestäisi ehjänä.

Hitaasti kiviporanterä jyrsi punasaviruukun pohjaa.

Tässä ehti hyvin vilauttaa hymyn myös kameramiehelle.

Sain pienet reiät tehtyä eli lasittamattomiin punasaviruukkuihin voi porata reikiä pohjaan.

Reikiä olisi varmasti voinut vielä isonta jatkamalla hommaa isommalla poranterällä, mutta minä jätin homman tähän.

Pelakuut ovat viihtyneet hyvin näissä ruukuissa. Katsokaas miten hiemosti parhaiten talvehtineet pelakuut jo vihertävät. Nämä olivat täynnä kirvoja syksyllä, mutta kasvien muovipussiin huputus ja Raidilla kaasutus sai kirvat kaikkoamaan.

Viimetöikseni syksyllä kaivoin pihalta persiljaa ylös ja laitoin pariin ruukkuun. Ruukut ovat olleet viileässä kellarissa. Tänään toin ne sisälle. Tuntuupas kivalle, kun ne ovat vihreitä ja alkavat tuosta varmaan kasvamaan vielä lisää, kun saavat enemmän valoa ja lämpöä.

Tervetuloa blogiini tammikuussa tulleet uudet lukijat! Mukava kuulla teistä. Käyn mielusti vierailemassa teidänkin blogeissa.

-Maria

Puu kaatuu ja vielä toinen!

Ollaan meidän saaressa mökin kulmalla. Aivan valtava mörrimöykkykuusi. Tiedättehän sellainen kunnioitettavan suuri jättipuu, jonka kokoa täytyy aina ihan ääneen ihmetellä. Sen alla nyt seison. On lähes hämärää, sillä alimmat oksat ovat paksut, ne ulottuvat maahan ja muodostavat suojaisan majan niin, että olen ihan piilossa. Näitä kuusia oli vierekkäin kaksi. Oikeat satumetsän jättiläset.

Ennen joulua myrskysi. Tuuli lounaasta ja jätti nytkähti sijoiltaan inan kohti mökkiä. Se jäi muutaman asteen kallelleen ja kun tämä huomattiin niin jätin päivät alkoivat olla luetut. Isäntä kävi taannoin tarkastamassa tilannetta. Viikonloppuna meren jää kantoi - isäntä ja metsuri olivat liikenteessä.

Jätti kallellaan

Vähän enemmän kallellaan

Puff!

Ja täältä tulee toinen.

Pois alta

PUUUUUF!

RIP jättikuuseni

PS: Huomasitko metsurikin oli kuvissa

Unelmaisen ilmavaa

Höttöä, hössöä, hötöä, hötyä, hötteröä, höytelöä, höttöslunta, höttilunta, höhölunta vai mitä lie valkeaa on nyt piha täynnä. Se on niin ilmavaa, ihanaa ja kevyttä. Itsekin melkein leijuin, kun napsin kuvia unelmaisen ilmavan lumipeitteen lumoissa.

Syreeni

Jasmike

Varjolilja

Luumupuut

Ruusuhässäkkä

 

Punaherukka

Kissaneiti ruokailee

Usealla lukijalla taitaa olla yksi oma kissa tai jops useampi. Jos teiltä löyutyy kissa talosta, niin meneekö teilläkin ruokailu näin:

Istutaan nätisti keittiössä ruokakupin vieressä ja siten tassulla napsitaan ruokapaloja suuhun. Yksi kynsi voi toki hyvin toimia ruokailuvälineenä.

Lopuksi tietysti kissaneiti pesee huolellisesti tassun, jota on käyttänyt ruokailussa.

PS: Vilinahan on vasenkätinen kuten emäntäkin! 

Uuden vuoden avaus

Uusi vuosi käynnistyi ja puutarhailusta hurahtaneille keväinen, tuleva sipulikasvien kukinta on mukavana odotuksen tunteena mieleessä aina sillon tällöin ja  yhä useammin, kun päivät pitenevät. Kävin kurkkimassa kellarissa mitä ruukutetuille sipulikukille nyt kuuluu.

Ne olivatkin kaikki jo kasvattaneet vaaleat piipat pintaan! Lisäilin lorauksen vettä, kun muutama ruukku oli aika kuivahtanut. Lisäyllärinä kellarissa asustelee näemmä tänä talvena joku herkkusuu. Se on pistellyt poskeensa pari pussia kruunuvuokon mukuloita (siististi ihan joka ikisen mukulan) ja kaivanut istutettuja sipuleita ruukuistaan.Tuo kellariotus on varmaankin joulupyhinä herkutellut oikein makeasti (niinkuin mekin sen yläpuolella). Lasikannen alla ollut istutusruukku oli kuitenkin koskematon ja liian vaativa pala kellariasukille. Siirsin jäljellä olleet istutukset ämpäreiden alle turvaan. Nehän voi kohta jo ottaa valoon vihertymään, jee!

Kaikkea hyvää uuteen vuoteen ja ihania hetkiä puutarhailun parissa!

- Maria -