Isosaari lokakuussa

Huikea retkipäivä merellä Isosaaressa syyslomalla perheen kesken. Sää suosi meitä sillä Laajasalon rannasta lähtiessämme aurinko paistoi ja pilkahteli taivaalta pilvien lomasta koko retken ajan. Isosaari avattiin 2017 matkailu- ja virkistyskäyttöön armeijakäytöstä.

Itseasiassa tämä oli minun toinen retki Isosaareen. Olin siellä käymässä 2005, jolloin armeijan väki kuskasi vierailuryhmämme saareen supernopeilla veneillä ja esitteli meille mm. saaren tykistöä.

Tänään minun mielenkiintoni keskittyi makkaran grillauksen jälkeen enemmän saaren etelärannan kivien ja kallioiden ihailuun, kuin niihin tykkeihin, joista poikani sentään huomasi ottaa kuvan.

Vinkkinä, jos aiot vieraila Isosaaressa makkaraa grillaamassa niin ainakin sesongin ulkopuolella on syytä ottaa omat polttopuut mukaan. Saaresta löytyy grillauspaikka ja roskikset, mutta nyt lokakuussa ravintolat olivat kiinni.

Merimatka Isosaareen aurinkoisessa säässä

Suomenlahti lokakuussa

Valkoposkihanhet muuttomatkalla

Tästä alkaa ylipitkä putki kuvia Isosaaren kivistä ja kallioista, joihin ihastuin ihan täysin.

Virossa sataa

 

 

Isosaaren avoin ja autio eteläranta oli huikea elämys kävelyretkeksi. En tiedä mitä suunnitelmia saaren kehittämiseksi on tekeillä, mutta toivon sydämestäni, että ranta on yhtä avoin ja koskematon, jos vaikka seuraavan kerran vasta 2035 pääsen jälleen käymään Isosaaressa

Laiturissa ei ollut ruuhkaa

Minä ja tykki Isosaaressa 2005

Minä Isosaaressa 2020. Tykki puuttuu.

Daaliat talvisäilöön

Daaliat pääsivät tänään kellariin talvisäilöön. Syksyn ensimmäinen pakkasyö tuli aika myöhään vasta tällä viikolla, joten oli sopiva aika kerätä pakkasen puremat daaliat kottikärryihin ja kuskata ne pois pihalta.

Luin muuten simppelin vinkin miten saa merkattua daaliat kevättä varten! Otin sen käyttöön. Kirjoitin nimet maalarinteippiin. Teippi oli helppo kiepauttaa typistetyn daalian varren ympäri. Nimi pysynee siinä hyvin kevääseen saakka ;)  

Cafe au Lait lokakuussa

Vilina tuli tarkastamaan työn jälkeä, kun kampesin juurakoita maasta

  

   

Metsään johtavalla portille on alkanut muodostua hakepolku nurmen tilalle tänä kesänä. Nurmikon ala kun kutistuu riittävästi istutusalueiden välissä niin jäljelle jää vain polku....

Mystery Day

 

 

Kastemadot muuten tuntuvat viihtyvän hyvin daalian juurakoiden parissa. Tunsin olevani iso lokki, kun joka juurakon välistä nypin monen monta lieroa. Minä en kylläkään pistellyt niitä poskeeni niinkuin ne lokit herkuttelevat. 

Vilina siirtyi terassille ja on ilmiselvästi bongannut jotain mielenkiintoista...

 

Minä saan nauttia syyslomasta koko ensi viikon. Hyvä kun daaliat ovat nyt tallessa niin saanen loman aikana viriteltyä myös talvisuojauksia kauriiden varalta istutusten ympärille.

Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa!

Kohopenkin venytystä

Luonnonkivistä tehty kohopenkki on siitä hyvä, että sitä voi venytellä isommaksi niin kauan kuin tila antaa myöden. Ei tarvitse lähteä ostamaan lisää reunuskiviä ja tai muuta reunusmateriaalia. Minä saan oman pihan kivistä ekologisesti kestävän kohopenkin reunan, sillä tontilla kiviä riittää!

Ostin jo keväällä kauniin tummalehtisen tarhakeijunkukan 'Silver Scrolls'. Se on viihtynyt hyvin ruukussa tähän asti, mutta nyt päätin siis istuttaa sen maahan.

Muuten olen tänä kesänä huomannut, että on itseasiassa aika kätevää sijoittaa ruukkuja perennapenkin täytteeksi, jos niissä on aukkopaikkoja. Esim. kellarissa talvetettavat kasvit on sitten helppo kiikuttaa syksyllä ruukkuineen päivineen kellariin. Tai voihan kesäkukkiakin sijoitella ruukuissa perennapenkin sekaan niin penkkiin tulee vähän vaihtelua.

Mutta se kohopenkkijuttu siis...

Tässä aluksi muutamia kuvia kohopenkin vanhoista asukeista, joiden joukkoon keijunkukkaa kaavailin.

Heuchera 'Silver Scrolls'

Keijunkukka tuntui viihtyvän talon varjossa kohopenkin reunalla niin hyvin että päätin tehdä sille tilaa kohopenkin reunaan. Tummalehtisenä se sopii hyvin noiden vaaleiden kuunliljojen rinnalle.

Kohopenkin reunassa kukkii sinileimu, joka on tosi kaunis kukkiessaan. Ehkä sekin innostuu parempaan kasvuun kivireunuksen siirtämisestä vähän etäämmälle.

Valkoinen malva kurkkii kuvassa keijunkukan ja kuunliljojen takaa. Se on kevään siemenkylvötaimi, joka on istuttamatta, sillä en ole keksinyt sille (ja sen kavereille) istutuspaikkaa.

Samassa kohopenkissä kukkii tähtiputki ja polvikielo (Streptopus Amplexifolius).

Nuo punaiset marjat olisivat ilmeisesti syötäviä.

Tähtiputki on kasvanut reheväksi penkin taustalla keittiön ikkunan alla.

Penkin taustakasveja ovat myös isot kuunliljat ja kotkansiipisaniainen.

Kivet siirtyivät etureunasta sen verran, että koloon mahtui kottikärryllinen multaa.

Pohjalle laitoin kompostia ja viime syksyn lehtiä. 

Keijunkukka pääsi illalla uuteen asuinpaikkaansa.

Alla oleva sininen huiskilo on tullut tänne ihan itsekseen. Olen antanut sen olla ainakin vielä paikallaan. Olisi saanut asettua penkin takareunaan, kun etureuna on periaateeessa varattu matalammille kasveille.

Vilina lempi puutarhatuolillaan odottaa jo pääsyä sisään iltaruoalle.

Tuolin selkänoja on tontin paras raapimispuu.

Siirsin vielä päivän päätteeksi Vakka-Taimesta kotiutuneen jouluruusun Helleborus 'Luua Plum' ruukussaan penkin toiseen päähän. Mallaan mahtuisikohan se tuohon???... Molemmin puolin kasvaa pieni Helleborus niger siementaimi ja rönsyileehän siinä muutama muukin kasvi.....

 

Potentiaalinen paikka 'Luua Plum' jouluruusulle....

Meillä on tullut tänään neljään mennessä pihan mittariin 29 mm vettä. Naapurissa Porissa enkat 43 mm. Tänään ei tee mieli ulos istuttamaan kasveja.

Varjopenkki ja lomatunnelmaa aamupuutarhassa

Kesäkuun helteet eivät hetkauttaneet varjopenkkiä, jonne keskipäivän aurinko ei  pääse paahtamaan.

Kesäkuun lopussa alkoivat varjoliljat kukkia ja ovat nyt varjopenkin valtiattaria. Valkoinen kyläkurjenpolvi kukkii runsaasti niiden kaverina.

Varjolilja ja kyläkurjenpolvi

Varjopenkki omenapuun katveessa ja orapihlaja-aidan suojassa

LOMAILIJAN AAMUKIERROS PUUTARHASSA

Olen ollut lomalaisena jo neljä päivää. Aamukierroksen tein tänään mökillä, mutta tässä kuvia  aamukierrokselta parin päivän takaa kotoa.

Talon vieressä on parkkipaikka ja naapuria vasten orapihlaja-aita. Aidan vierus oli taloon muuttaessamme epämääräistä nurmikkoa. Muistan, että kapeaa nurmikkokaistaletta auton ja orapihlaja-aidan välissä oli aina tylsä ajaa ruohonleikkurilla. Nyt  siinä kasvaa perennaa ja osa on rehevää niittyä. Paikoitellen heinät pyrkivät valtaamaan perennojen seasta vanhan nurmikaistaleen itselleen, mutta en kuitenkaan kaipaa auton viereen enää nurmea takaisin. Kevätesikot levittäytyivät hienosti tälle alueelle itsekseen.

Geranium cantabrigiense 'St Ola' ja päivänlilja P-paikan kupeessa

Peittokurjenpolvi "St Ola" kasvaa niin tiheästi päivänliljan juurella P-paikan vieressä, että kasvuston läpi ei ole yksikään heinä onnistunut kasvamaan. Aivan huippuhyvä maanpeittokasvi siis!

Lehtosinilatva

Yllä oleva kuva on minusta täydellinen herkkis. Nappasin senkin autopaikan vierestä. Päivänkakkarat ovat levittäytyneet tänne ja valkoisen lehtosinilatvan versot ovat hentoisuudessaan lumoavat.

Lehtosinilatva oli talon pihassa tosi rehevä kun muutimme tänne. Se oli vallannut monta paikkaa hillittömän isoina kasvustoina. Nyt huomaan, että yhtään hyvin isoa kasvustoa ei ole enää jäljellä. Hmm ei kai tässä ole jo vaarana, että koko kasvi häviää tontilta.... Yhden kasvuston muistan kaivaneeni ylös ja pois. Yhden olen siirtänyt juurikin varjopenkkiin, jossa se ei ainakaan vielä ole riehaantunut kasvuun. Mutta mihin ne muut isot siniset lehtosinilatvapuskat ovat hävinneet!

Kahvikuppi kulkee mukana aamupihakierroksella

Nyt ollaan päästy jo aurinkopihalle. Siellä kukkivat harjaneilikat valtoimenaan. Pionien kukinta oli heti juhannuksen jälkeen jo ohi, sillä aurinkopiha oli koko kesäkuun tosi lämmin.

Aurinkopihan harjaneilikat

Latvian matala punertaa 

Ruusuruoho ja laukat

 

Kun koko talo on kierretty, niin  sisäpihalta löytyy koristeomenapuu Musta Rudolf ja sen kaverina rohtosormustinkukkia. Kahvikuppi onkin jo päässyt tyhjenemään, joten tähän on hyvä lopettaa tältä erää.