Rohtosuopayrtti eli (Saponaria officinalis L. 1753) sisältää yhdistettä nimeltä sapponiini. Nimi kertoo kasvin saippuamaisista ja rohtokäyttöön liittyvistä ominaisuuksista, sillä Saponaria (lat. sapo eli saippua) ja suopa viittaavat saippuaan ja officinalis (lat. officina eli apteekki) kertoo apteekkikäytöstä.
Maatiainen ry on valinnut rohtosuopayrtin vuoden maatiaiskasviksi vuonna 2009. Rohtosuopayrtin tarkemman esittelyn voitkin lukea Maatiaisen sivuilta täältä. Saippuaa on ilmeisesti eniten juurissa, mutta minä päätin käyttää koko kasvin saippuan uuttoon.
Nyhdin pari nippua rohtosuopayrttiä maasta ja silppusin varsineen päivineen vatiin.
Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) |
Rohtosuopayrtti (Saponaria officinalis) |
Kaadoin vedenkeittimestä kasvisilpun päälle lähes kiehuvaa vettä. Vesi alkoi hyvin vaahdota kun puristelin kasvia kuumassa vedessä!
Rohtosuopayrtti vaahtoaa |
Aika vihreäksi vesi muuttui. Tässä vaahtoavaa vettä lasissa.
Käytin hommassa kahta vatia niin sain siivilöityä pesuvedestä suurimman osan kasvisilpusta pois.
Vesi näytti tosi vihreältä, mutta pesin siinä kuitenkin valkoiset ja harmahtavat villasukat. Vihreä väri ei tarttunut villasukkiin . Pesutulos oli ihan riittävä ainakin näille sukille, jotka eivät kylläkään superlikaisia edes olleet.
Ehkäpä koitan tätä luonnonpesuainetta vielä toistekin. En kuitenkaan silppuan kasvia yhtä pieniksi paloiksi niin ihan pieniä kasvihippusia tulee siivilästä vielä vähemmän läpi valmiiseen pesuveteen. Jos hommassa käyttäisi vain kasvin juuria, niin vesi ei varmasti olisi myöskään yhtä vihreää.
Kasvia voi ilmeisesti käyttää pesuaineena myös kuivattuna tai ainakin sen juuria. Kuivatuista lehdistä varsien kera tulisi varmasti aikamoista silppua niin että villasukat olisivat täynnä lehtisilppua vielä huuhteluveden jälkeen.
Minusta on hauska tietää, jos mökillä tulee tarve pestä nyrkkipyykkiä ja kaapista ei löydy kaupan pesuainetta niin aina voin napata pihalta nipun rohtosuopayrttiä ja alkaa pyykille.